Tämän takia huijarien kikkoihin langetaan
Tietoturva
Julkaistu 17. maaliskuu 2021
Ketä tahansa voi huijata – ainakin kerran. Verkkorikollisten ansoihin ei kuitenkaan tarvitse astua itse, kunhan tietää ennalta, millä kaikilla tavoilla he yrittävät saada sinut laskemaan suojauksesi alas.
Kukapa ei haluaisi napsauttaa painiketta, jos hetken vaivasta luvataan pitkään odotettu palkinto. Sähköpostin tekstin keskellä välkkyvä painike houkuttelee uskomaan, että juuri sinä olet onnekas ja saat pian pankkitilillesi satoja euroja. Enää tarvitsee napsauttaa kerran hiirtä ja antaa sitten oman pankkitilin numero. Kuinka pahasti tämä kuulostaa huijaukselta?
Rahaa ei ole tiedossa, koska käsillä on huijaus, sillä tarjous on ilmiselvästi liian hyvä ollakseen totta. Silti voi käydä niin, että astumme huoletta huijarin ansaan ja pian onkin sormi suussa. Niin voi käydä, vaikka pitäisi itseään kriittisenä ja valveutuneena kansalaisena, joka kyllä huomaa huijauksen ajoissa, jos sellaista juonitellaan kaikessa hiljaisuudessa.
Ikävä kyllä harva osaa olla varuillaan heräämisestä nukahtamiseen. Juuri tarkkaavaisuuden herpaantuessa voi käydä niin, että viisaskin mene vipuun.
Valppaus herpaantuu
Andreas Lieberoth tuntee tarkkaavaisuuden heilahtelut hyvin. Hän on Århusin yliopiston tutkija ja erikoistunut siihen, kuinka tekniikka vaikuttaa meihin ihmisiin ja millaisia vuorovaikutussuhteita meillä on teknisten laitteiden kanssa. ”Olemme fiksuja vain osan ajasta”, sanoo Andreas Lieberoth.
”Voimme olla päältäpäin harkitsevia ja kriittisiä, mutta syvemmälle kurkistaessa se ei päde ollenkaan aina. Tärkeitäkin viestejä tulee silmäiltyä pikaisesti, emmekä kuuntele niin tarkkaavaisesti kuin pitäisi.”
Juuri heikolla hetkellä käy sitten niin, että tulee napsauttaneeksi painiketta, jota ei pitäisi. Heikkojen hetkien ennakoiminen on lisäksi kovin vaikeaa, selittää Andreas Lieberoth.
”Hölmöilyn hetki tulee vastaan ilmoittamatta. Lapsuksia sattuu silti eniten, kun olemme uupuneita ja henkisesti ylikuormittuneita. Kaikille sattuu heikkoja hetkiä ja huonoja päiviä, ja silloin ansa laukeaa.”
Huijarilla on toki niksinsä, joilla he yrittävät iskeä nimenomaan heikolla hetkellä. Silloin pyritään esiintymään turvallisena ja luotettavana, tutkija selittää. Pankin nimi, Netflixin logo tai viranomaisena esiintyminen vaikuttaa vakuuttavalta. Tällä peitellään sitä, mitä pitäisi varoa ja tunnistaa huijauksen merkiksi.
Artikkeliin on kerätty erilaisia esimerkkejä huijauksista, joita verkossa voidaan yrittää. Samalla saa lukea asiantuntijan tulkinnan siitä, miksi juuri kyseiset ansat ovat niin houkuttelevia. Sitten lukija saakin parhaat mahdolliset edellytykset väistellä kaikki ne ansakuopat, joita digitaalisessa maailmassa tulee vastaan.